– Norjan energiantarpeesta tulevina vuosina on laadittu monia erilaisia raportteja ja arvioita. Konsensus on, että tarvitsemme massiivisia investointeja uusiutuvaan energiaan hyvin lyhyellä aikavälillä.

Näin sanoo Wilhelm Kiil Röd, joka vastaa St1:ssä yhteiskuntasuhteista. Hän korostaa, että aika alkaa käydä erittäin vähiin, jos haluamme saavuttaa asetetut ilmastotavoitteet ja varmistaa riittävän energian saannin siirryttäessä fossiilisesta energiasta uusiutuvaan energiaan. Tätä näkemystä tukee norjalaisen työnantajajärjestön NHO:n tilaama tuore raportti THEMA Consulting Groupilta.

Tulevan seitsemän vuoden aikana Norjan sähköntuotantoa on lisättävä merkittävästi. Tuulivoiman tärkeys korostuu tässä yhteydessä entisestään.

– Maalla sijaitsevat tuulivoimalat ovat tällä hetkellä Norjalle kaikkein kypsin uusiutuvan energian ratkaisu. Teknologia on tutkittua ja testattua ja hankkeita on jo toteutettu. Nämä ovat niitä sähköntuotannon projekteja, joita voidaan toteuttaa suuressa mittakaavassa tarvitussa ajassa, Rød toteaa.

Hän käyttää esimerkkinä Davvi-tuulivoimapuistoa, joka voi tuottaa hieman yli 4 TWh vuodessa.

– Davvi on suuri projekti, joka voi tarjota merkittävän lisän energiantuotantoon. Lisäksi Davvi voidaan toteuttaa lyhyessä ajassa ja se voi olla käyttövalmis ja tuottaa uusiutuvaa energiaa hyvissä ajoin ennen vuotta 2030, sanoo Kiil Rød.

Muutama vuosi sitten ihmiset eivät välttämättä ymmärtäneet kovin hyvin, miksi maatuulivoimaloita tarvitaan. Nyt tarve on kuitenkin paljon selkeämpi.

– Statnett Ilmoitti juuri ennen joulua, että odotetun sähkönkulutuksen kasvun myötä olemme matkalla sähköpulaan Norjassa jo vuoteen 2027 mennessä. Se on dramaattista.

Tuulivoimalle on siis suuri tarve lähitulevaisuudessa, mutta samalla on mietittävä kannattavuutta.

– Kun verrataan eri energiatuotantomuotojen kustannuksia, maatuulivoima on kilpailukykyisin ja ja edullisin tapa tuottaa uusiutuvaa sähköä. Ainakin Norjassa. Siihen on useita syitä, mutta ensisijaisesti se liittyy teknologian kehittymiseen. Nyt tuulivoima tuottaa paljon enemmän energiaa jokaista investoimaasi euroa kohden kuin vielä kymmenen vuotta sitten, kertoo Kiil Rød.

Toinen erittäin tärkeä tekijä, joka tekee tuulivoimasta yhä kannattavampaa, on uusiutuvan energian kysynnän kasvu.

- Kysyntä on suurta jo nyt ja vain kasvaa tulevaisuudessa. Kysyntä tulee olemaan lähes loputon, ennustaa Kiil Rød.

Havainnollistaakseen kysynnän kasvua sekä poliittisia keinoja, jotka parantavat kannattavuutta, Kiil Rød käyttää esimerkkinä liikennesektoria ja myyntivelvoitteita.

– Kuljetusalalla on alueita, joilla ei ole helppoa ottaa käyttöön akkukäyttöisiä voimanlähteitä: esimerkiksi laivat, lentokoneet, raskaat tavarajunat ja kuorma-autot. Silloin päädymme sellaisiin ratkaisuihin kuten biopolttoaineisiin, hän alkaa.

Biopolttoaineet ovat kuitenkin rajallinen resurssi. Siksi tarvitaan myös vetytuotantoa, sillä sen avulla voidaan valmistaa erilaisia polttoaineita, kuten synteettisiä tai e-polttoaineita. Vedyn tuottamiseen tarvitaan suuria määriä sähköä.

- Erityisesti EU:ssa polttoainetta myyvien yritysten, kuten St1:n, on sekoitettava tietty määrä vetyperusteista polttoainetta tuotteisiinsa vuoteen 2030, 2035, 2040 jne. mennessä. Tämä määrävaatimus tiukentuu ja sen rikkomisesta seuraa sakkoja, kertoo Kiil Rød.
Myyntivelvoite on yksi tärkeä tekijä, joka kasvattaa vihreän energian kannattavuutta. Toinen tekijä on päästökauppa.

– Päästökauppajärjestelmä on konkreettinen väline esimerkiksi teollisuudelle. Jotkin sektorit on velvoitettu ostamaan päästöoikeuksia hiilidioksidipäästöilleen. Kun näitä oikeuksia on yhä vähemmän saatavilla, niiden hinta nousee. Se on alkanut olla niin kallista, että yritykset näkevät taloudellisen hyödyn vaihtamisessa fossiilisista polttoaineista uusiutuviin, kertoo Kiil Rød.

Joten kuka hyötyy Kiil Rödin kertomasta energiatuotannosta? Rikastuvatko voimaloiden rakentajat, kun taas yhteiskunta joutuu tyytymään muruihin?

– Väittäisin, että suurin arvo syntyy kerrannaisvaikutuksena, kun uusiutuvaa energiaa on enemmän saatavilla markkinoilla. Energiaa on käytettävä johonkin, se on arvokas resurssi, joka mahdollistaa esimerkiksi teollisuushankkeet, hän sanoo.

Kiil Rød käyttää Davvia konkreettisena esimerkkinä.

– Davvi mahdollistaa erittäin kilpailukykyisen energialähteen käytön alueella, joka tarvitsee työpaikkoja. Esimerkiksi vetytuotannon kautta – se merkitsee käytännössä työpaikkoja ja lisäarvoa, joka hyödyttää paikallista yhteisöä ja koko aluetta.

Samalla hän on selväsanainen siitä, että tuulivoima on luonnollisesti kannattavaa myös itse kehittäjille.

– Verratakseni sitä siihen, mitä kutsutaan Norjan öljyseikkailuksi: Se on ollut ja on edelleenkin energiaresurssi, jota jotkut hallinnoivat yhteisön puolesta. Öljy-yritykset ansaitsevat sillä enemmän kuin tuulivoimateollisuus ansaitsee, mutta suurin osa ihmisistä on varmasti yhtä mieltä siitä, että nämä arvot ovat myös hyödyttäneet norjalaista yhteiskuntaa, sanoo Kiil Rød.

Kun paine fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseksi kasvaa, Norja on hänen mielestään jälleen onnekas luonnonvarojensa suhteen, erityisesti maan pohjoisosissa.

– Pohjois-Norjalla on maailman parhaimmat tuulivoimaresurssit; tuuli puhaltaa voimakkaasti ja tasaisesti. On hyvin harvoja paikkoja maailmassa, joissa voit tuottaa maatuulienergiaa niin edullisesti ja siten saada uusiutuvaa sähköä. Kilpailuetu on valtava, päättää Wilhelm Kiil Rød.